Mä oon alkanu miettii, et on vähä typerää kirjottaa aina vaan mitä oon tehny viikonloppusin. Niinku oikeesti, ketä kiinnostaa? Joten skippaan nyt vähän mun tekemisiä, mikä on itseasiassa ihan hyvä juttu, koska en jaksa. Eli nyt tulee sitte pitkä purkautuminen miltä musta tällä hetkellä tuntuu.
Mä oon.. hämmentyny. Tää koko aupairius maailman toisella puolella on älyttömän rankkaa. Rankempaa ku osais kuvitella. Kai mulla oli vähän liian pilvilinna-mielikuvat koko jutusta. Hoitasin tottelevaisia kullannuppuja, jotka tekee kaiken kyselemättä mitä käsketään. En ikävöis kotia, perhettä tai kavereita yhtään, koska täällä ois nii paljon kaikkee tekemistä, ettei yksinkertasesti olis aikaa ikävöintiin. Mun hostperheestä tulis ku toinen perhe mulle. Saisin paljon uusia kavereita. Noh, ainoo asia mikä todella toteutu, on toi kaverijutska. Ilman näitä kaikkia kavereita täällä mä en pystyis tähän. Ei tulis mitää. Mun on pari kertaa jo tehny mieli luovuttaa ja lähtee takas Suomeen, mut joku jossain syvällä mun pään sisässä käskee olla sitkee ja pysyy täällä loppuun asti. Tiiän myös, et katuisin lähtemistä koko loppu ikäni. Sit mua harmittaa kans se, et en pysty nauttii mun ajasta täällä täysin siemauksin. Ollaan Even kans juteltu tästä nii monta kertaa ja on nii helpottavaa tietää, etten oo ainoo, joka näitä asioita miettii.
Nyt meen syömää mun uutta lemppariruokaa, aprikoosikanaa, ja tuun sit jatkaa tän loppuu!
Toinen asia mikä täl hetkel painaa, on hostperheen vaihtosuunnitelmat. En tunne olevani oikee auppari tähä perheesee mis nyt oon. Tai siis varmaan oonki, mut kaikki ei vaa oikee suju noitte vanhempie kans, varsinkaa ton isän kans. Mitää suurempii konflikteja ei oo ollu ja ne on tosi mukavii mut ne on vaa sellasii ihmisii, etten tiiä yhtää mistä pitäs jutella. En mitää kaikkein puheliaimpii ihmisii oo, mut ku ei oo niinku mitää puhuttavaa noitten kans. Nää ei myöskään ikinä pyydä mua mihinkää, jos ne menee johonki, vaik ne sano sillon ennen ku tulin tänne, et oon aina tervetullu mukaan mihin ne ikinä meneekää. Mutta siis en tiiä mitä haluun tai mitä tulee tapahtuu, joten jätetää tää asia tähän ja mennään nukkuun. Öitä!
Ps. Kuulin monena päivänä biisin As long as you love me radiosta ja se oli nii hyvä! Sit googletin sen ja hahah se oli Justin Bieberin. But you know what, se on silti hyvä!
:) Moi Eskoo :) Näitä sun mietteitä on kans kiva kuulla. Oothan sä kuitenkin toisella puolella maapalloa. On varmaan ihan totta, että jos lähtisit sieltä kesken kaiken, niin varmasti katuisit sitä pitkään. Mulla oli vähän Hartolasta lähdön jälkeen sama fiilis - tavallaan kadutti etten jatkanu siellä loppuun asti. Oon yrittäny vaan ajatella että parempi näin, mutta.. sillon tällön silti ärsyttää ettei jatkanu siel pidempään. Tietty jos susta tuntuu, että toi sun perhees ei oo oikee paikka sulle eikä tavallaan tunnu hyvältä olla siellä, niin ehkä vaihto vois olla hyvä. Musta ainakin on vähän kohtuutonta, että jos ne menee johonkin, niin ne ei ota sua mukaan. Voihan sitä yrittää ettii jonkun toisen perheen, ja sitten punnita vaihtoehtoja. :) Eiköhän toi ratkee vielä :)
VastaaPoista